Eliisa Pitkäsalo toimii tällä hetkellä yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa, jossa hän opettaa suomen kieltä tuleville kääntäjille ja tulkeille. Pitkäsalo on tutkinut kääntämistä monipuolisesti, esimerkiksi sitä, miten lukijoiden kieli- ja kulttuuritausta vaikuttaa sarjakuvan lukemiskokemukseen. Vuonna 2017 hän tarkasteli Turun yliopistossa monikielisen käännöstieteen dosentin näyteluennossaan sarjakuvasopimusta yhtenä oikeudellisen muotoilun muotona. Siitä lähti liikkeelle tutkimus, johon Pitkäsalo tutkimusryhmineen on saanut tänä vuonna sekä Koneen säätiön että Suomen Akatemian rahoituksen. Pitkäsalo kertoo esityksessään tutkimushankkeesta, jossa tarkastellaan, parantaako visuaalinen muoto sosiaalihuollon asiakirjojen ymmärrettävyyttä.
Gun-Viol Vik on toiminut Diakonia-ammattikorkeakoulussa, Diakissa, tulkkauksen yliopettajana vuodesta 2017. Hän on filosofian tohtori ja pohjoismaisten kielten konferenssitulkki ja on aikaisemmin työskennellyt tulkkauksen yliopistonlehtorina Vaasan yliopistossa. Väitöskirjassaan Vik käsitteli tulkkausopiskelijoiden ammattitaidon kehittymistä. Hän on kirjoittanut kansainvälisiä ja kotimaisia julkaisuja muun muassa tulkkauksen oppimisesta ja opettamisesta, tulkkausprosessista, oikeustulkkauksesta, kaksikielisistä organisaatioista ja kääntäjien auktorisoinnista. Kommenttipuheenvuorossaan Vik pohtii tulkkausalan tulevaisuutta työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen ja muiden tulkkausalan ajankohtaisten selvitysten pohjalta.
Minna Hjort on yliopisto-opettaja ja kääntäjä. Tällä hetkellä hän opettaa kääntämistä ja englannin kieltä Turun yliopistossa. Hjort on työskennellyt myös pitkään in-house-kääntäjänä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lisäksi hänellä on käännösalan yritys. Tutkimuksessaan Hjort on keskittynyt etenkin kirosanojen kääntämisen tutkimukseen sekä in-house-kääntämistä koskevaan tutkimukseen. Puheenvuorossaan Hjort käsittelee kirosanoja kääntämisen kohteena ja kääntäjän voimakeinona.
Aleksis Salusjärvi on kirjallisuustoimittaja ja sanataideohjaaja, joka on viimeisen neljän vuoden ajan työskennellyt lukemiseen kielteisesti suhtautuvien nuorten parissa. Hän vetää Sanat haltuun -hanketta, joka on tavoittanut yli 5000 13-29-vuotiasta nuorta perusasteen erityisopetuksessa, ammatillisissa opinnoissa ja vankiloissa. Salusjärvi esittelee kirjallisuutta, jota löytyy kirjallisuuden instituutioiden ulkopuolelta ja käsittelee kaunokirjallisuutta, jota tehdään eloonjäämistarkoituksessa.
Varpu Taarna työskentelee työ-ja elinkeinoministeriön työvoiman maahanmuutto- ja kotoutumisyksikössä toimivassa Kotouttamisen osaamiskeskuksessa erityisasiantuntijana. Kotouttamisen osaamiskeskuksen tehtävänä on muun muassa erilaisten maahanmuuttoon ja kotoutumiseen liittyvien tutkimusten ja selvitysten hankkiminen. Kotouttamisen osaamiskeskus teetti jokin aika sitten selvityksen asioimistulkkauksen nykytilasta. Tavoitteena oli saada tietää milloin ja mihin asioimistulkkausta käytetään etenkin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Selvityksessä tarkastellaan myös tulkkauksen hankintaprosessia. Selvityksessä haastateltiin eri asioimistulkkauksen kanssa toimivia tahoja. Varpu Taarna on myös itse koulutukseltaan asioimistulkki.
