Tällä sivulla voit tutustua vuoden 2021 Kääntäjienpäivän puhujiin!
Kirsi Lammi on konferenssitulkki ja asiatekstinkääntäjä. Hän työskentelee konferenssitulkkina sekä yksityisillä markkinoilla että EU:n toimielinten ja Euroopan neuvoston freelancerina. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi Tampereen yliopiston käännöstieteestä ja opiskellut sittemmin työn ohessa mm. kasvatustieteitä ja perehtynyt tulkkien kouluttamiseen. Hän on myös satunnaisesti toiminut vierailuluennoitsijana ja tulkkien kouluttajana yliopistoilla sekä SKTL:n järjestämissä koulutuksissa.
Lammi on SKTL:n ja kansainvälisen konferenssitulkkien liiton AIIC:n jäsen. SKTL:ssä hän on toiminut tulkkijaoston puheenjohtajana ja liiton hallituksen jäsenenä vuosina 2010–2013 ja on tällä hetkellä Kopiosto-työryhmän jäsen.
Kääntäjienpäivän ohjelmaosuudessaan Lammi käsittelee etätulkkausta konferenssitulkkien näkökulmasta yhdessä Anne Huplin kanssa
Anne Hupli on toiminut konferenssitulkkina kokopäiväisesti vuodesta 1998, aktiivityökielinään suomi ja englanti, passiivikielinä ranska. Kääntäjänä hän on työskennellyt vuodesta 1984, virallinen kääntäjä ranska-suomi.
Anneli Waris Moreno on Espanjasta kotoisin oleva Turun yliopistosta valmistunut filosofian maisteri, joka on ehtinyt urallaan työskennellä kääntäjänä, tulkkina sekä Espanjan ulkoministeriöllä suurlähetystössä suurlähettilään avustajana ja kääntäjänä. Vuodesta 2019 Anneli on toiminut Delinguan tulkkauspalveluiden päällikkönä.
Annelin sydäntä lähellä on mahdollistaa korkealaatuiset tulkkauspalvelut, joiden parissa tulkkien on hyvä työskennellä. Haasteita rakastavana tulkkauksen ammattilaisena Anneli on kuluneen vuoden aikana erikoistunut etenkin etätulkkauksen mielenkiintoiseen maailmaan ja sen kiemuroihin.
Anneli työskentelee päivittäin tiiviisti etätulkkaustekniikan, tulkkien ja asiakkaiden parissa ja kertoo tämän vuoden KäPä:ssä kaikesta siitä, mitä olemme oppineet etätulkkauksesta palveluntarjoajina koronavuoden aikana.
Alexandra Stang vastaa työssään informaatiopäällikkönä Suomen Goethe-Institutin digitaalisesta tarjonnasta ja kirjastosta sekä kuratoi instituutin kirjallisuusohjelmaa. Osana digitaalista tarjontaa on myös projekti Artificially Correct – Artificial Intelligence, bias, translation, jota Stang esittelee Kääntäjienpäivässä. Projekti käsittelee tekoälyä, ennakkoluuloja ja kääntämistä.
Kate haluaa keskustella kanssanne sukupuolesta (kone- ja ihmisten) kääntämisessä suomesta ja saksasta englanniksi. Hän on innostunut Artificially Correct -projektista ja ollut aktiivisesti mukana alusta lähtien. Saksa on erittäin ”sukupuolitunut” kieli ja suomi on ”sukupuolittuneempi” kun moni ajatellee, joten Katen mukaan haasteet englanninoksissa ovat erilaisia, mutta aina jännittäviä.
Kate viihtyy parhaiten eri kielten ja kulttuurien välitilassa. Hänen erikoisalaansa ovat tieteellisten julkaisujen käännökset englantia puhuville asiantuntijoille ympäri maailman. Hän on syntynyt toisessa kaksikielisessä maassa (Walesissa): hänen isänsä on englantilainen, äitinsä puolalainen, ja vaimonsa suomalainen, joten hän on myös varsin skeptinen termeistä ”äidinkieli” ja ”native speaker”. Kate toimii Nordic Editors and Translatorsin varapuheenjohtajana ja on lisäksi parantumaton lukutoukka.
Maria Pakkala on käännöstieteen maisteri sekä arabian kielen ja islamin tutkimuksen tohtori. Hän on kääntänyt suomesta arabiaan yli 40 kaunokirjallista teosta: romaaneja, runoja, teatteria ja lasten kirjallisuutta. Tällä hetkellä hän arabiantaa runokokoelmaa maltan kielestä.
Päivätyössään valtion tehtävissä Pakkala yhdistää arabian ja islamin asiantuntemuksen. Vapaa-ajalla hän tutkii islamia, kääntää kaunokirjallisuutta ja opiskelee kieliä.
Esityksessään Pakkala vastaa seuraaviin kysymyksiin: Onko sukupuolineutraali kielenkäyttö mahdollista arabian kielessä? Ovatko arabian kieli ja kulttuuri erityisen sukupuolittuneita? Millaisia haasteita arabiaan kääntävällä ja tulkkaavalla on, ja miten niiden kanssa tulisi toimia?
Maija Hirvonen (FT) on saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tenure track -professori Tampereen yliopistossa. Lisäksi hän toimii tutkijana projektissa “Näetkö saman minkä minä kuulen / Multimodal Translation with the Blind” – MUTABLE ja aiemmin vuosina 2018-2020 Helsingin yliopiston projektissa “Methods for Managing Audiovisual Data: Combining automatic efficiency with human accuracy” – MeMAD.
Hirvonen on erikoistunut työssään saavutettavuuteen, näkövammaisten ja näkevien väliseen kommunikaatioon sekä multi- ja intermodaaliseen kääntämiseen. Väitöksessään hän käsitteli kuvailutulkkausta ja on sittemmin postdoc-projekteissa keskittynyt samaan teemaan yhä laajemmin. Hirvonen on päässyt tutkimuksensa myötä huomaamaan, kuinka kapea-alaisen ilmiön tarkastelusta voi olla hyötyä myös laajemmalle joukolle.
Tuija Kinnunen (FT) työskentelee Helsingin yliopistossa saksan kääntämisen yliopistolehtorina ja hänellä on käännöstieteen dosentin arvo. Hän opettaa kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmassa saksasta suomeen kääntämistä, auktorisoitua kääntämistä ja oikeusalan kääntämistä sekä ohjaa erikoisalan viestinnän kääntämiseen liittyviä tutkielmia.
Kinnunen on tehnyt tutkimusta oikeusalan tekstien kääntämisestä, oikeustulkkauksesta, kehollisesta vuorovaikutuksesta tulkatussa keskustelussa, kielellisistä oikeuksista ja saavutettavuudesta, monikielisestä koronaviestinnästä sekä kääntämisestä ja tulkkauksesta mediaationa.
Maija Hirvonen ja Tuija Kinnunen ovat toimittaneet yhdessä teoksen Saavutettava viestintä – Yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämässä (Gaudeamus, 2020).
Pia von Essen on kokenut kääntäjä ja tulkki. Hän on valmistunut Tampereen yliopistosta filosofian maisteriksi käännöstieteistä, minkä lisäksi täydentänyt osaamistaan Humakin kirjoitustulkin erikoistumisopinnoilla ja Diakin kirjoitustulkkien kuurosokeusopinnoilla. Uusimpana aluevaltauksena von Essenillä on kuvailutulkkaus, jonka tiimoilta hän on kurssiutunut ahkerasti.
Käännös- ja tulkkaustyön ohella von Essen on toiminut satunnaisesti vierailijaluennoitsijana ja -opettajana niin yliopistoilla kuin viittomakielialan koulutuksissa.
Von Essen on lisäksi aktiivinen SKTL:n sekä kääntäjien, tulkkien ja terminologien maailmanjärjestö FIT:n hallituksen jäsen. Hän on myös yksi Kääntäjämestarin kirja -verkkojulkaisun tekijöistä ja Terässä – kääntäjien ja tulkkien ammattipäivä -tapahtuman järjestäjistä.
Hirvonen, Kinnunen ja von Essen käsittelevät Kääntäjienpäivän ohjelmaosuudessaan saavutettavuutta kielten ammattilaisten näkökulmasta, muun muassa, miten se näkyy yhteiskunnan monikielisyydessä ja käännöspolitiikassa.
Leealaura Leskelä kuuluu selkokielen varhaisiin pioneereihin Suomessa. Selkokeskuksen kehittämispäällikkönä ja asiantuntijana hän on ollut mukana kehittämässä selkokieltä puhuttuna ja kirjoitettuna kielimuotona sekä sen käytännön sovelluksia Suomessa ja kansainvälisissä hankkeissa. Hän on julkaissut useita selkokielen oppaita, kouluttanut selkokielen asiantuntijoita sekä toiminut Selkosanomat- ja LL-Bladet-lehtien päätoimittajana.
Työnsä monipuolisen luonteen ansiosta Leealaura on saanut tilaisuuksia tehdä yhteistyötä selkokieltä tarvitsevien ihmisten kanssa kouluissa ja oppilaitoksissa, työ- ja päivätoiminnassa, järjestöissä ja keskuksissa. Näissä kohtaamisissa on kristallisoitunut, mikä selkokielessä on tärkeää.
Tällä hetkellä Leealaura on opintovapaalla työstään Selkokeskuksesta ja viimeistelee väitöskirjaansa Helsingin yliopistossa Koneen Säätiön rahoittamassa Selkokielen ytimessä -hankkeessa. Tutkimusaiheena on puhuttu selkokieli kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän työohjaajiensa vuorovaikutuksessa.
